" />
Kielikulkurin viikko

Kielikulkurin viikko

Taannoin kansainväliseen kääntäjienpäivään liittyen Twitterissä ja muualla somessa tehtiin kääntäjien työtä näkyvämmäksi aihetunnisteella #kääntäjänpäivä (kannattaa muuten tutustua, samalla näkee, kuinka valtava kirjo erilaisia kääntäjiä ja käännöksiä meillä on). Siitäpä keksin oivan aiheen Kielikulkurin ensimmäiselle blogiartikkelille, jonka kirjoittaminen on jäänyt kaikkien muiden töiden ja virikkeiden jalkoihin. Minulla oli opiskeluaikoinani mielikuva hiirenharmaasta kääntäjästä, joka naputtaa käännöksiä huimaa vauhtia kirjapinojen keskellä pölyn laskeutuessa hiljalleen hänen kumaraisille hartioilleen. Mistä tämä mielikuva syntyi, sitä en tiedä – tuollaista kääntäjää en koskaan ollut elämässä elämässä tavannut, eikä heihin ole edelleenkään törmännyt elävässä elämässä. Tapaamani kollegat ovat tähän mennessä olleet kaikkea muuta kuin pölyisiä tai hiljaisia. Ja ne kirjapinot – niitä ei ainakaan minun kotitoimistossani näy enkä reissuillanikaan raahaa kirjoja laukussa.

Viime viikko oli vähän liian täynnä kaikkea jännää ja vähemmän jännääkin. Tämä viikko onneksi näyttää huomattavasti rauhallisemmalta. Poikkeuksellista viime viikossa oli myös se seikka, että olin koko viikon Tampereella. Useimmiten perjantaista sunnuntaihin kuluu maalla, mutta tällä kertaa jäimme viikonlopuksikin ihan vain kotiin.

Maanantai: 
Käännösten deadline yhdeltä, työn alla sellainen seitsemisen sivua sekalaisia aihepiirejä saksasta suomeen. En jätä varsinaisia käännöksiä koskaan viime tippaan (milloinkaan ei voi tietää, pätkiikö nettiyhteys tai temppuileeko tekniikka), mutta aamupäivälle jätän yleensä vielä vähän hiottavaa ja luen käännökset vielä kertaalleen läpi, jos palautus on sovittu puolillepäivin. Lähetettyäni tuon paketin siirryn saman tien seuraavien kahdeksan sivun kimppuun, joiden palautus on sovittu keskiviikolle. Tiedän, että tiistai on täynnä ohjelmaa, joten teen nämäkin saksa-suomi-käännökset niin pitkälle valmiiksi kuin vain suinkin ehdin. Välillä vastailin sähköposteihin, kirjanpitäjän kanssa on parhaillaan monta juttua selvitettävänä. Ilta onneksi on vapaata, mutta muuten maanantai kuluu tiukasti läppäriin tuijottaen keittiönpöydän äärellä. Seuranani on kuitenkin karvainen assistentti nimeltään Charlie, joka tasaisin väliajoin muistuttaa happihyppelyjen tarpeellisuudesta.

Tiistai:
Aamukahvit juon Tampereen kauppahallissa kalenteria pläräten. Kymmeneksi on sovittu ensimmäinen meidän ihkaoma yrittäjien #ideavihko-tapaaminen, tästä lisää myöhemmin. Verkostoituminen on kivaa ja ideat lentelevät sinne sun tänne! Intoa ja energiaa pullollaan suunnistan takaisin kotiin. Ohjelmassa seuraavana on nimittäin SKTL:n järjestämä webinaari, jonka aiheena on tehokas Twitter-viestintä. Taidan olla jo koukussa kaikenmaailman webinaareihin, ne ovat vain niin mahtava tapa oppia uutta! Samalla hämmennän kurpitsakeittoa todellisen multitaskaajan tavoin. Illalla on vuorossa päivän kolmas ohjelmanumero, SKTL:n Tampereen osaston syyskokous. Siellä taas opin uutta Aku Ankan kääntämisestä ja huokailen mielessäni, että vaihtaisin kyllä omat ruuvini ja mutterini vaikka saman tien tuollaiseen luovaan työhön. Mitä mahtavaa kielellä leikittelyä!

Keskiviikko:
Deadline jälleen yhdeltä. Keskiviikko muistuttaa hetki hetkeltä enemmän maanantaita. Palautan ruuvit ja mutterit, hengähdän hetken ja siirryn seuraavien kolmentoista sivun kimppuun. Tällä viikolla kaikki käännökset näyttävät olevan saksasta suomeen ja enemmän tai vähemmän teknisiä hommia. Välillä juttelen kollegan kanssa Skypen välityksellä käännöspulmista. Illalla hengähdän taas hetken ystävän luona ja sitten jatkan töitä ihan pikkutunneille asti.

Torstai:
Taas päivä täynnä ohjelmaa, ensin kymmeneltä tapaaminen eläkesäästöasioiden merkeissä (pakko niitäkin on näin yrittäjänä miettiä). Välissä sähköpostien naputtelua kahvilasta käsin. Kahdelta kuntonyrkkeilytunti (ihan parasta liikuntaa!) ja viideltä KAJ:n koulutus videotyöhakemuksen laatimisesta. Näin kääntäjänä työhakemuksia ei varsinaisesti tarvitse tehdä, mutta ansioluetteloa pitää lähetellä jos johonkin suuntaan. Ehkä ei videona kuitenkaan, mutta olipa taas kerran mielenkiintoinen koulutus ihan esiintymisharjoittelunkin kannaltakin. Ilta kuluukin sitten taas käännösten parissa, ruuvia ja muttereita on tämä viikko täynnä.

Perjantai:
Käännösten palautus yhdeltä, tiukalle meni, mutta sainpas valmiiksi. Skype-puhelu kollegalle kirjanpito- ja verotusasioista, jotka edelleenkin hämmentävät paluumuuttajan mieltä. Seuraavan maanantaille sovitun pienen mutta kinkkisen käännöksen kimppuun. Teknistä asiaa taas kerran. Vaikka käännettävä teksti olisi lyhyt ja kivuttoman näköinen ensisilmäyksellä, täysin uuteen aihepiiriin ja sanastoon tutustuminen vie aikaa ihan joka kerta. Hommaa riittää tästä pikkuprojektista ja tiistaille sovitusta kahdestatoista sivusta myös lauantaille sekä sunnuntaille.

Viime viikolla ei ollut yhtään työasioista vapaata päivää – tähän moni yrittäjä voi varmasti samaistua. Työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy väkisinkin. Osa työjutuista on tietenkin järisyttävän kivaa ja mielenkiintoista, oikein uppoudun googlailuun ja tiedonhakuun tai heittäydyn ideointiin. Summa summarum, nautin vapaudesta oman elämäni pomona. Mutta ei tämä aina ruusuilla tanssimista ole. Varsinkaan ne kirjanpitoasiat.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someoneShare on Google+
Kielikulkurin sivut avattu!

Kielikulkurin sivut avattu!

Tervetuloa Kielikulkurin uudelle sivustolle! Kesän mittaan näitä rakennettiin, ja nyt vihdoin kaikki palikat ovat kohdillaan. Hienoa jälkeä, eikö?

Welcome to the Kielikulkuri homepage! Beautiful, isn’t it?

Kielikulkuri hat endlich eine eigene Webseite! Jetzt findet man alle Infos zu den Dienstleistungen von Kielikulkuri hier auf der Webseite und ein wenig lockerer geht es zu auf Instagram, Facebook und Twitter. Herzlich Willkommen!

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someoneShare on Google+